keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Dengue-kuume

Dengue-kuume on viruksen aiheuttama tauti, joka leviää tavallisimmin Aedes aegypti-hyttysen piston välityksellä. Virusta on neljää alatyyppiä, ja niitä levittävät hyttyset liikkuvat päivisin subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla kaikkialla maailmassa.
Tautia esiintyy yli 100 maassa ja siihen sairastuu vuosittain 50–100 miljoonaa ihmistä. Sairastuneet ovat kaikenikäisiä, imeväisiä, lapsia kuin aikuisiakin. Suomessa dengue-kuumetta todetaan matkailijoilla noin 10 tapausta vuosittain, mutta todennäköisesti tapauksia on enemmän, koska osassa tapauksissa diagnoosi jää tekemättä.

Oireet

Taudin itämisaika vaihtelee 4–7 päivästä aina kahteen viikkoon. Suuri osa tartunnoista on vähäoireisia tai oireettomia. Dengue-kuumeen oireet ovat rajun flunssan kaltaisia: kuume, päänsärky, silmien takana tuntuva särky, lihas- ja nivelkivut, ihottuma ja pahoinvointi. Ensimmäisen tartunnan oireet ovat yleensä toista tartuntaa lievemmät. Taudin vaikeusaste ja kesto vaihtelevat, mutta oireet voivat joskus kestää viikkoja.
Jos ensimmäisen tartunnan jälkeen saa toisen tartunnan - yleensä noin puolen vuoden sisällä - saattaa kehittyä verenvuotokuume  ja sokki, joka ilman sairaalahoitoa voi olla hengenvaarallinen. Korkeakuumeinen dengue-potilas tulee siksi saada viipymättä sairaalahoitoon, jossa nestetasapainon hoito ja elintoimintojen tukeminen ovat mahdollisia. Sairaahoitoa vaativia tapauksia arvioidaan koko maailmassa olevan joka vuosi noin 500 000, ja arviolta 15 000 henkeä kuolee dengue-kuumeeseen.

No niin! Sitkeästi päätin olla tiistaiaamuyönä Sanelmaa vastassa Bangkokin lentokentällä, vaikka jo illalla tiesin, että oloni oli maailman kurjin. Epäilin itsekseni jopa aivokalvontulehdusta, kun päätä ei voinut kääntää ja jokaista niveltä ja lihasta särki. Saatuamme Sanelman turvallisesti nukkumaan, niin kuumemittauksen jäkeen pyysin Tommia ajamaan minut sairaalaan, kuumemittari ei pysähtynytkään enää +39, vaan kipusi edelleen ylöspäin. Ihoni on edelleen niinkuin joku olisi maalannut pienellä maaliruiskulla punaisia pisteitä (verenpurkauksia) joka puolelle vastaloani. Hoito on ylellistä ja asiantuntevaa, viiden tähden sviitti jne. Mutta oikeasti säikähdytti. Suomalainen sisu saisi joskus väistyä, sillä lujalla luonteella pystyy tekemään vaikka mitä, huolimatta siitä, onko enää tajunnan rajoilla. Olen kuulemma lauleskellut ja keksinyt itse biisejä, mutta mitään mielikuvia ei ole. Nyt menee jo kolmas nesteytyspullo ja painoa yritetän saada vähän nousemaan, sillä minulla ei ole ollut ruokahalua kolmeen viikkoon. Hämmästyin itsekin, miten rimpulaksi olen mennyt. Eilen soitti suomalainen SOS-ihminen, joka oli kuullut sairastuneeni vakuutusyhtiöni kautta ja kyseli kuulumisia. Tänään joku suomalainen lääkäri vielä soittaa ja kertoo tarkemmin tästä taudista. Uskomattoman huolehtivaista! Ventovieraat suomalaiset pitävät huolta maanmiehistään.Sanelma tulee ensi yöksi huoneeseeni, sillä tämä ei todellakaan ole mikään sairaala, vaan hotellin sviitti. Jos jaksamme, pelaamme korttia ja suunnittelemme Pattayan kierroksia. Kiva!


4 kommenttia:

  1. Likka hei!! Selätä se KUUME jottei tartte huolestua.
    Terveisin O-P

    VastaaPoista
  2. Toivuhan siellä!
    Haleja
    Karoliina

    VastaaPoista
  3. O-P: Arvaa, mitä teen, vaikka en juuri herännytkään? "Kuin silloin ennen..."
    P.s. Mäkin tykkään susta.

    VastaaPoista
  4. Voi Tiiti, parane pian! Hyvässä hoidossahan sinä kyllä olet ja sisukas sisältäsi. Täällä jyllää vain nämä kotikutoiset flunssat, kuten aina syksyisin. Nyt siis vain LLL eli lepoa, lääkettä ja lämpimiä halauksia.
    Terveiset Tommille ja Sanelmalle myös!

    T. Leena

    VastaaPoista